Aihe 58/91· HTA-viitekehykset ja ennaltaehkäisyn talous

Tarvittava seulontamäärä (NNS)

NNS on niiden henkilöiden lukumäärä, jotka on seulottava — ei pelkästään hoidettava — yhden haitallisen tapahtuman ehkäisemiseksi määritellyllä seuranta-ajalla, kun otetaan huomioon väestön perusriski ja suhteellinen riskin vähenemä, jonka varhainen havaitseminen ja hoito saavuttavat. Se on NNT:n seulontaohjelmatason vastine: NNT kysyy, kuinka monta on hoidettava yhden tapahtuman ehkäisemiseksi; NNS kysyy, kuinka monen on käytävä läpi koko seulonta-ja-sitten-hoito -polku sen saavuttamiseksi.

Miksi se on tärkeä

Rembold esitteli NNS:n vuonna 1998 nimenomaan, jotta seulontaohjelmia voitaisiin verrata samalta pohjalta kuin hoitoja, koska seulontatestin otsikkona oleva suhteellinen riskin vähenemä kätkee kaksi asiaa, joita hoidon ei kätke: seulontaan todella kutsutun väestön perusriskin sekä sen, että kaikki seulotut kantavat testin kustannuksen ja väärien positiivisten taakan, ei vain vähemmistö, joka lopulta hyötyy. Ison-Britannian National Screening Committeen kustannusvaikuttavuusportti (katso seulonnan talous) perustuu täsmälleen tähän erotteluun — seulontaohjelmalla, jolla on vaikuttava suhteellinen riskin vähenemä matalan perusriskin väestössä, voi silti olla NNS tuhansissa, jolloin ohjelman kustannus per ehkäisty tapahtuma tulee todelliseksi kysymykseksi.

Matematiikka

NNS = 1 / (perusriski × suhteellinen_riskin_vähenemä)

perusriski                   = tapahtuman todennäköisyys seulotussa väestössä
                               seuranta-ajalla (0–1)
suhteellinen_riskin_vähenemä = seulonnan mahdollistaman varhaishoidon
                               saavuttama suhteellinen riskin väheneminen (0–1)

Ohjelman kustannus per ehkäisty tapahtuma = NNS × kustannus_per_seulonta

Vertaa suoraan NNT:hen: NNS laskostaa koko seulonta → diagnoosi → hoito -suppilon tehokkuuden yhteen lukuun, kun NNT jo olettaa, että potilas on diagnosoitu ja aloittamassa hoidon.

Ratkaistu esimerkki

Seulontaohjelman kohdeväestön perustapahtumariski tutkimusjaksolla on 2 % (perusriski = 0,02), ja varhainen havaitseminen saavuttaa 25 %:n suhteellisen riskin vähenemän (suhteellinen_riskin_vähenemä = 0,25):

NNS = 1 / (0,02 × 0,25) = 1 / 0,005 = 200

200 henkilöä on seulottava yhden tapahtuman ehkäisemiseksi.

£50 per seulonta:
Ohjelman kustannus per ehkäisty tapahtuma = 200 × £50 = £10 000

Tuo £10 000 on luku, joka tulisi punnita tapahtuman oman kustannuksen ja sen menettämien QALY-vuosien rinnalla — sama vertailu, jonka ennaltaehkäisyn talous tekee ehkäisyohjelmille yleensä.

Yhteys ohjelmistokehitykseen

NNS on "kuinka monen käyttäjän, tapahtuman tai pyynnön on kuljettava havaitsemis- tai triage-vuon läpi, jotta saadaan kiinni yksi todellinen positiivinen, johon kannattaa reagoida" — suoraan relevantti hälytyspohjaisille valvonta- ja triage-järjestelmille, joissa matalan esiintyvyyden kohdetila paisuttaa NNS:ää samalla tavalla kuin se romahduttaa positiivisen ennustearvon (katso seulonnan talous ja kliinisen tekoälyn arviointi). Valvontasääntö, jonka on käsiteltävä 200 tapahtumaa per todellinen osuma, kannattaa ajaa vain, jos osuma on vähintään 200 kertaa tapahtumakohtaisen triage-kustannuksen arvoinen — täsmälleen sama aritmetiikka kuin yllä olevassa terveydenhuollon laskuesimerkissä.

Sudenkuopat

  • Perusriskiriippuvuuden sivuuttaminen: sama seulontatesti tai -ohjelma saa hyvin erilaisen NNS:n — ja kustannusvaikuttavuuden — korkean riskin väestössä kuin matalan riskin väestössä. Älä koskaan esitä NNS:ää mainitsematta väestöä, jolle se on laskettu.
  • Väärän nimittäjän laskeminen: NNS laskee seulotut henkilöt, ei testissä positiivisiksi osoittautuneita tai hoidon aloittaneita — se sisältää jo koko suppilon tehokkuuden, joten sitä ei pidä koskaan verrata mittariin, joka on laskettu vain positiivisten yli.
  • Vertailu eri seuranta-aikojen yli: lyhyempi seuranta-aika paisuttaa yleensä NNS:ää, koska ikkunassa havaitaan vähemmän tapahtumia. NNS-luvut ovat vertailukelpoisia vain, kun ne on laskettu samalle seurannan kestolle.

Lähteet

  • Rembold CM. "Number needed to screen: development of a statistic for disease screening." BMJ. 1998;317(7154):307-12.